Sain idean eilen illalla, mutten tieda mita silla pitaisi tehda. Jotain kuitenkin, ehka, en tieda. En nyt nae kokonaisuuksia, osissa vain, en saa palapelinpaloja liimattua yhteen, en saa paata ja hantaa samaalle seinustalle. Yksityiskohdat ovat kirkkaita, kokonaisuudet ja kannattelevat rakenteet havinneet sumussa kulman taakse, piilon. Loytyisivatkohan ne vaikka raparperin alta, sielta kasvimaalta?
2 comments:
Minusta se onkin niin, että ensin hahmottaa yksityiskohtia ja sitten pikku hiljaa rupeaa kenties näkemään kokonaisuuksia. Minä ainakin kuljen sillä tavalla yksityisestä yleiseen.
Gekko-parka. Hyvä, että yritit helpottaa sen elämää.
Niin kai se pitaisi sitten hyvaksya etta minunkin kohdalla nain on, olisi se vaan mukavaa hahmottaa jonkinlainen kartoitus. No mutta, asioilla on taipumusta jarjestya matkan varrellakin.
Gekko oli niin pieni, hyva jos pikkurillin verran oli pituutta. Mutta oli meilla ainakin sille syotavaksi kaikkia pikkukarpasia ja sellaista, niita se varmaan sielta seitistakin oli havitellut ajattelematta seurauksia..
Post a Comment