Minakin tahtoisin paivan, jona viipyilla kotona. Voisin rikkoa saantoja, niinkuin sohvalle kiivennyt kissa, ja vaikka vain tuijotella maisemia peilin kautta. Voisin hiiviskella puutarhan puolella ja koittaa sulautua vihreyteen. Voisin viivytella paikoillani odottamassa aamuauringon ensimmaisia sateita ja nuuhkia raikasta syysilmaa keuhkot tayteen.
Voisin, mutten sitten taas voikaan. Luennolle mars.
4 comments:
Minäkin jaksan tuollaisesta päivästä haaveilla. Mutta talon pitäisi olla tyhjä ja minun yksin. Sitten vaeltelisin kahvikuppi kädessä pitkin huoneita, unohtuisin johonkin nurkkaan tekemään jotain järjetöntä ja niin eespäin
Sellaiset paivat on terapeuttisia. Viikossa pitaisi olla aina yksi haahuilupaiva, viikonloppuisin kuitenkaan ei ehdi.
Vinkeä sirkka! Ja ihana kahvila. Varaillaan lentoja sinne teillepäin nownow...ootko muuten lentänyt Kululalla koskaan? Arvottiin pitkään ajon ja lennon välillä, päädytään aikataulusyistä lentoon...
En ole tuolla lentanyt, aika vahan tullut muutenkin mantereen sisaisia lentoja hankittua. Laitappa sitten viestia tai jotain Savumerkkeja kun saavutte, niin treffataan. :-)
Sirkka vissiin pelkasi kameran linssia kun aina hilasi siita poispain, oikeelle-vasemmalle-oikeelle-vasemmalle..
Post a Comment